Kriisiviestintä

Kriisiviestinnässä on kysymys viestimisestä tilanteessa, jossa jokin ennakoimaton yhtäkkinen tapahtuma synnyttää ympäristössä voimakkaan informaatiotarpeen tai organisaatiossa tiedottamistarpeen.  Espoon hiippakunnan tuomiokapitulia tai hiippakunnan seurakuntia koskevia häiriötilanteita ovat esimerkiksi tietojärjestelmiin liittyvät tietoturvahäiriöt, sähkökatkokset, tulipalot, kuolemantapaukset, onnettomuudet, vihateot, tartuntaepidemiat, henkilöstön samanaikainen sairastuminen sekä eri syistä syntyvät, kokonaiskirkkoa tai hiippakuntaa koskevat, mainekriisit.

Kriisiviestinnästä on tarpeellista laatia suunnitelma. Erityistilanteet lisäävät tiedottamisen tarvetta. Tilanteen selvittämiseksi ja korjaamiseksi tarvitaan aktiivista, nopeaa ja avointa sekä luotettavaa ja ymmärrettävää tiedottamista. Tiedottamisen ei tule lietsoa paniikkia, mutta ei myöskään vähätellä ongelmia. Huomioon on otettava, että lain mukaan salassa pidettäviä asioita ei tiedoteta. Asian tiedottamista ei kannata jatkaa tarpeettomasti.

Kriiseissä kirkolla on rooli lohduttajana, surun sanoittajana ja toivon luojana. Siksi tärkeää on viestin inhimillisyys. Kirkon sanoma voi koskettaa sydämiä.

Kriisiviestinnän kolme vaihetta

1. Varautuminen

Huolehdi, että seurakunnassasi on ajantasainen valmiussuunnitelma, jossa on myös kriisiviestintäsuunnitelma. Kriisiviestintäsuunnitelmassa tulee olla selkeä työnjako.

Kriisiviestintäsuunnitelma tulee päivittää ja käydä läpi vuosittain.

2. Viestintä kriisin aikana

Seurakunnassa kriisiviestinnän vastuu on kirkkoherralla tai hänen nimeämällään henkilöllä.

Arvioi, onko kriisi paikallinen vai valtakunnallinen. Jos kriisi on paikallinen, viestinnästä vastaa seurakunta ja hiippakunta. Jos taas valtakunnallinen, mukana on myös Kirkon Viestintä.

Tuomiokapitulissa kriisiviestinnän vastuu piispalla ja lakimiesasessorilla.

Kirkon viestinnässä kriisiviestinnän vastuu on viestintäjohtajalla ja johtoryhmällä. Ota yhteyttä viestintäpäällikköön tai soita kriisiviestintäpuhelimeen: 09 180 2247. 

Kriisiviestinnän perusperiaatteet:
Nopeus
Avoimuus
Rehellisyys
Aloitteellisuus
Vastuullisuus
Inhimillisyys
Salassa pidettäviä asioita ei kommentoida julkisuudessa.

Sosiaalinen media kriisin aikana
Sosiaalinen media on muuttanut kriisiviestinnän luonnetta: uutiset leviävät nopeasti. Kriisiin on reagoitava nopeasti. Ihmiset ottavat aloitteen omiin käsiinsä, jos virallinen tiedottaminen ei tyydytä. Mitä suuremmasta kriisistä kyse, sitä varmemmin kriisi elää somessa omaa elämäänsä, johon vaikuttaminen on vaikeaa.

Verkkosivujen ja somekanavien on oltava kunnossa ja käyttökelpoisia ennen kriisiä. Varaa riittävästi resursseja somen seurantaan ja päivittämiseen.

3. Kriisin jälkihoito

Pidä kirjaa toimenpiteistä kriisin aikana ja käy läpi jälkikäteen, missä onnistuttiin ja mihin on syytä varautua paremmin.