Espoon hiippakunnan blogissa seurataan elämää seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kirjoitusten kautta.
Syksyn hiippakuntavaltuustoseminaarissa saimme tutustua kastetilastoihin hiippakunnassamme. Yhä useammat vanhemmat jättävät lapsensa kastamatta. Keskusteluissa nousi esiin mm. lapsityön osuus seurakunnissa ja sitä myötä rippikoulutyö ja sen hyödyntäminen kasteopetuksessa. Rippileirien pituudesta todettiin, että niiden tulisi olla minimissään 7 päivää (toteutuu jo useissa seurakunnissa). Haluan kysyä, olemmeko seurakunnissa hyödyntäneet kaikki mahdollisuudet lasten opettamiselle päiväkerhojen ohella.
Kerron itseäni koskettaneen tilanteen viime kesänä mökiltä. Eero-ukki ja vajaa 6-vuotias lapsenlapsemme olivat lähdössä kalaan. Siinä he istuivat vastakkain veneessä seisoessani laiturilla. Ukki sanoi: ”Siunataan matka ”. Ukki otti lakin päästään. Samalla tuon pienen pojan kädet kohosivat oman lakin lippaan. Lakki lähti päästä. Kun matka oli siunattu, kaverukset panivat lakit päähään. Moottori käyntiin ja kalamatka alkoi.
Tässä hetkessä koin, miten taivas kosketti maata. Siinä pitkään laiturilla seisoessani mieleeni nousivat Raamatun sanat:
”Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.” Snl.22:6, KR33
Lapset ovat otollinen maaperä kylvötyölle. Elämme yhteiskunnassa, jossa Raamatun arvovalta asetetaan monella tavalla kyseenalaiseksi. Seurakunta on paikka, jossa lapsille voidaan vielä avoimesti kertoa Taivaallisen Isän suuresta rakkaudesta. Lisäksi meillä on hyvin koulutetut, pätevät ohjaajat!
Keskusteltaessa seurakunnissa siitä, miten saadaan mukaan nuoret perheelliset aikuiset, on todettu yhtenä vetovoimatekijänä järjestetty lastenhoito. Lastenhoidon kautta on mahdollisuus tavoittaa myös niitä lapsia, jotka eivät käy seurakunnan kerhoissa. Lapsityöhön tulisi myös tältä osin määrätietoisesti panostaa, esim. lastenhoitoon tulisi sisällyttää pyhäkoulu tai joku tuokio, jossa lapset saavat kuulla Raamatun kertomuksia oman tasonsa mukaisesti kuten päiväkerhoissa. Entäpä, mitä olisivat lastenleirit syyslomalla! Keinoja on monia.
Kylvötyö lasten kohdalla kantaa hedelmää!
Ei turhaan Jeesus sano: ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.” Mark.10:14
Tulevissa seurakuntien budjeteissa santsatkaamme lapsi- ja nuorisotyöhön!
Lea Ahonen
Kirjoittaja on tuomiokapitulin maallikkojäsen