Koronan myötä moni asia on ollut jäissä. Rajoitusten purkamista ja jonkinlaiseen normaalielämään palaamista on seurakunnissa odotettu hartaasti. Kun katsetta suunnataan lähitulevaisuuteen, on syytä ottaa tarkasteluun myös sellaisia asioita, jotka ovat jääneet odottamaan parempia aikoja. Yksi näistä asioista on nuorten vaikuttajaryhmät; niiden perustaminen ja aktivoiminen. Pyrkimyksenä on tarjota monipuolinen kanava, joka mahdollistaa paikallisesti monitahoisen vuorovaikutuksen, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuden. Toteuttamistapaa ei määritellä tarkasti, vaan ”keskeistä on seurakunnan päättäjien, työntekijöiden ja nuorten yhteinen osallistava prosessi, jossa nuorten omat ajatukset ja toiveet tulevat huomioon otetuksi.”
Nuoret tulee ottaa mukaan jo nyt, kun ryhdymme pohtimaan ja valmistautumaan siihen, miltä seurakuntaelämä näyttää koronan jälkeisenä aikana. Kyse ei kuitenkaan ole vain pohdinnasta. Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen ovat asioita, jotka voivat aidosti auttaa seurakuntia hahmottamaan ja muokkaamaan omaa tulevaisuuttaan. Nuorten ymmärrys ja kokemus seurakunnan toimintaympäristöstä antavat mahdollisuuden rakentaa kirkkoa, joka on merkityksellinen suomalaisille myös jatkossa. Tämä tarkoittaa sellaisten vaikuttamisen rakenteiden luomista, joissa nuorten näkemyksellä ja äänellä on oikeasti merkitystä. Näennäisvaikuttaminen tuskin houkuttelee ketään.
Nuorten vaikuttajaryhmiä perustettaessa ja aktivoitaessa kannattaa pohtia sitä, miten vaikuttajaryhmien toiveet ja päätökset viedään seurakunnan päätöksenteossa eteenpäin ja lopulta käytäntöön. Nuoria ei motivoi vuosikausia kestävä asioiden pyörittely erilaisissa päättävissä elimissä. Nuoruus on lopulta kohtuullisen lyhyt aika. Vuoden kuluttua nuoren oma elämäntilanne voi olla jo aivan toinen. Se, että näkee ajamansa asian toteutuvan käytännössä ja saa siitä itse yhdessä toisten seurakuntalaisten kanssa nauttia ja iloita, lisää motivaatiota vaikuttaa.
Vaikka nuorten syyt olla mukana seurakunnan elämässä ja toiminnassa ovat erilaisia, harva nuori on vielä elämänsä tässä vaiheessa järjestöjyrä, jolle vaikuttaminen on itsetarkoitus. Moni tulee mukaan seurakunnan vaikuttamistoimintaan nimenomaan seurakunnan nuorisotyön kautta. Työntekijöiden onkin hyvä pohtia, millä tavalla vaikuttamisryhmä ja siihen osallistuminen on linkitetty nuorten toimintaan. Voisiko vaikuttamisryhmä olla kytketty osaksi nuorten illan ohjelmaa tai voitaisiinko vaikuttamiskysymyksiä pohtia isoskoulutuksessa? Tässä toki merkittävässä osassa ovat nuorten omat toiveet vaikuttamistoiminnan järjestämisestä.
Seurakuntavaalit 2022 on jo nurkan takana. Niihin toivotaan nuoria ehdolle ja äänestäjiksi. Nyt on toimittava! Nuorten vaikuttamisryhmä voi toimia sellaisena demokratiakasvatuksen alustana, joka innostaa ehdokkuuteen tai vähintään äänestämään. Tässä tehtävässä erityisesti nuorisotyönohjaajilla on merkittävä pelipaikka. Lisäksi palloa nuorten halukkuudesta olla mukana seurakuntavaaleissa voi heittää kirkkoherroille. Tunnettu totuushan on se, että kirkollinen päätöksenteko vaatii kärsivällisyyden ja pitkäjänteisyyden lisäksi myös vahvoja istumalihaksi. Voisivatko siis vaikuttamisen tavat olla jatkossa luovempia? Voisiko kokouksissa hyödyntää erilaisia menetelmiä tai käyttää nuorten digitaalista osaamista?
Näitä pohtivat Salla Poropudas ja Mika Nurmi
Kuva Minna Törrönen, Hand in hand chain 2016