Katselin striimin välityksellä, kuinka piispa Kaisamari Hintikka siunasi tehtäviinsä Sansan eli Medialähetys Sanansaattajien lähetysjohtaja Arto Antturin, lähetystyöntekijä Miia da Silvan sekä mediatoimittajat Elina Uusikylän ja Viivi Niemenmaan. Heidän polvistuessaan alttarille en voinut olla ajattelematta, että tuo hetki oli jonkinlainen vertauskuva kaikelle sille työlle, jota Kristuksen kirkossa on tehty viimeisen vuoden aikana. Koronan myötä medialähetys on siirtynyt marginaalista suoraan valokeilaan. Piispalle lähettämässään kirjeessä Sansan työntekijät korostivatkin, että nyt on medialähetyksen aika.
Vaikka kiinnostus medialähetystä kohtaan on herännyt erityisesti nyt pandemian aikana, on medialähetystyötä kehitetty lähetysjärjestöissä pitkäjänteisesti. Esimerkkinä tästä voi pitää juuri Sansaa, joka syntyi hyvinkääläisessä autotallista 1973. Perustajat kokivat kutsumuksekseen viedä kirkon ilosanomaa niiden luokse, jotka asuivat evankeliumin tavoittamattomissa sekä luoda toivoa ihmisten arkeen. Aluksi työtä tehtiin lähinnä radion ja kirjallisuuden avulla Itä-Euroopassa. Sittemmin järjestön työssä on alettu hyödyntää myös televisiota, Internettiä ja mobiililaitteita. Tänä päivänä Sansa on yksi Suomen kirkon virallista lähetysjärjestöistä ja se toimii Euroopan lisäksi Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-Idässä.
Sana medialähetys herättää helposti mielikuvan siitä, että yksi puhuu ja toinen kuuntelee. Uusia Sansan työntekijöitä siunatessaan piispa kuitenkin korosti, ettei tästä ole kysymys: ”Moninaiset mediat eivät ole ainoastaan yksipuolisia ihmisten tavoittamisen tai yksisuuntaisen viestinnän välineitä vaan tänään ne ovat myös keinoja tuoda kristittyjä yhteen. Ne ovat seurakunnan kokoontumistiloja.”
Medialähetyksen rooli näyttääkin tulevaisuudessa vahvalta. Samaa mieltä oli myös jututtamani Sansan perustajajäsen Seija Uimonen. Sansaa erilaisissa tehtävissä neljäkymmentäkahdeksan vuotta palvellut Seija arvioi lähetyksen muuttuvan tulevaisuudessa yhä kiinteämmäksi osaksi kirkon työtä. Hänen mukaansa: ”Jokaisen kirkon elinehto on olla mukana lähetystyössä. Samaan aikaan jokainen maa, jos ei jo ole, niin tulee olemaan lähetyskenttä.”
Kuvaaja: Erkki Salo
Viimeistään nyt onkin aika havahtua siihen, ettei lähetystyö ole enää vain lähetysjärjestöjen tehtävä. Erilaisten mediavälineiden kautta tehtävässä työssä on kyse tulevaisuuden ”uudesta normaalista”, jota jo nyt myös seurakunnat ovat saaneet olla toteuttamassa osana omaa toimintaansa pandemian myötä. Toiminnan siirtämistä verkkoon ajatellaan kuitenkin vain harvoin oman seurakunnan ja Suomessa asuvien keskuudessa tehtävänä medialähetystyönä. Silti tällainen näkökulma voisi rikastaa seurakuntien verkossa tapahtuvaa toimintaa ja auttaa hyödyntämään niitä löytöjä, joita lähetysjärjestöissä on tehty. Mieluusti näkisin myös seurakunnissa ja seurakuntalaisissa viriävän vielä entistäkin suurempaa innostusta toimia maailmalla tapahtuvan medialähetyksen hyväksi. Sansan työntekijöiden sanoin: Nyt on medialähetyksen aika.
Salla Poropudas
asiantuntija