Päätöksenteko
Tuomiokapituli
Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnassa kirkollista hallintoa ja toimintaa sekä tukee ja valvoo seurakuntien toimintaa ja hallintoa. Tuomiokapituli myös hoitaa papiston henkilöstöasioita.
Tuomiokapituli kollegiona istunnossaan ratkaisee sille määrätyt hallintoasiat ja toimii erilaisten seurakunnallisten päätösten alistusviranomaisena.
Tuomiokapitulin nimi tulee latinan sanoista domus capituli. Domus merkitsee taloa ja capituli lukukappaletta. Jo varhain kirkon historiassa piispa kokoontui työtovereidensa kanssa tuomiokapituliin lukemaan raamatunkappaleita ja rukoilemaan. Jokainen tuomiokapitulin istunto aloitetaan edelleenkin raamatunluvulla.
Istunnon käsittelyyn tulevat asiakirjat on toimitettava tuomiokapituliin viimeistään istuntoa edeltävän viikon maanantaina.
Kirkkolain 4 luvun 6 §:n mukaan tuomiokapitulin tehtävänä on:
1) hoitaa hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta;
2) edustaa kirkkoa hiippakunnan asioissa ja käyttää hiippakunnan asioissa puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä tehdä hiippakuntaa koskevat sopimukset ja muut oikeustoimet;
3) valvoa seurakuntien ja seurakuntayhtymien toimintaa, hallintoa ja viranhaltijoiden ja työntekijöiden sekä muun papiston tehtävien hoitoa;
4) päättää seuraavista papin ja lehtorin virkasuhdetta koskevista asioista evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta annetussa laissa tai kirkkojärjestyksessä säädetyllä tavalla:
a) viranhoitomääräyksen antamisesta ja kielitaitoa koskevan erivapauden myöntämisestä;
b) viran haettavaksi julistamisesta, hakuajan jatkamisesta, uudesta hakuajasta tai virkasuhteen täyttämättä jättämisestä sekä koeajan määräämisestä seurakunnan seurakuntapastorin virkasuhteessa;
c) virantoimituksesta pidättämisestä, lomautukseen liittyvästä lausunnon antamisesta, virkasuhteen irtisanomisesta tai sen purkamisesta;
d) sivutoimiluvan myöntämisestä;
e) kirkkoherran viran lakkauttamisesta sekä kirkkoherran viran ja, jos seurakunnat eivät ole tehneet sopimusta muun papin sijoittamisesta ennen kirkkohallituksen päätöstä, pappien sijoittamisesta seurakuntajaon muutoksen yhteydessä;
5) päättää muiden kuin kohdassa 4 tarkoitettujen viranhaltijoiden ja työntekijöiden sijoittamisesta, jollei päätöstä ole tehty ennen seurakuntajaon muuttamista koskevan päätöksen voimaantuloa, kun seurakunnasta osa on liitetty toiseen seurakuntaan tai uusi seurakunta on perustettu jakamalla seurakunta tai seurakunnat kuuluvat eri hiippakuntiin;
6) hoitaa muut kuin 1–5 kohdassa tarkoitetut tässä laissa ja kirkkojärjestyksessä sille säädetyt tehtävät sekä ne hiippakunnalliset tehtävät, jotka eivät kuulu muulle hiippakunnan viranomaiselle.
Kirkkojärjestyksen 4 luvun 16 §:n mukaan tuomiokapitulin tehtävänä on sen lisäksi, mitä kirkkolaissa säädetään:
1) tukea seurakuntien ja seurakuntayhtymien toimintaa ja hallintoa;
2) valmistella asioita hiippakuntavaltuustolle ja huolehtia sen päätösten täytäntöönpanosta;
3) ottaa tuomiokapitulin viranhaltijat ja työntekijät palvelussuhteeseen sekä irtisanoa ja purkaa palvelussuhteet;
4) päättää rovastikuntajaosta;
5) hoitaa hallussaan olevat lahjavarat ja säätiöluontoiset rahastot noudattaen mitä kirkkolain 6 luvun 4 §:ssä säädetään.
Tuomiokapitulin jäseniä ovat pysyvästi piispa, tuomiorovasti, lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani.
Hiippakunnan papisto valitsee kaksi pappisasessoria kummankin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Hiippakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen (4 vuotta) maallikkojäsenen. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalla puhe- ja läsnäolo-oikeus tuomiokapitulin istunnoissa.
- Piispa
- Tuomiorovasti Ari Paavilainen
- Lakimiesasessori Aappo Laitinen
- Hiippakuntadekaani Mika Nurmi
- Vanhempi pappisasessori Eero Jokela
- Nuorempi pappisasessori Tiina Peippo
- Maallikkojäsen Juha Pitkä
- Läsnäolo- ja puheoikeutettuna hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Hanna Kallio
- Tuomiokapitulin istunnon esittelijä ja sihteeri, notaari Pilvi Keravuori
Tuomiokapitulin istunnon jäsenten sidonnaisuusilmoitukset.
Tuomiokapitulin arkistomateriaali on hiippakunnan perustamisesta 1.1.2004 lähtien kokonaisuudessaan tuomiokapitulin hallussa. Asiakirja-aineisto on järjestetty tehtäväpohjaisen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Tuomiokapitulille saapuneet asiakirjat on rekisteröity sähköiseen asianhallintajärjestelmään.
Tuomiokapituli päättää vuosittain kahden hiippakunnallisen kolehtipyhän kohteista ja ajankohdista.
Vuoden 2024 kolehtipyhät ovat:
10.3.2024 4. paastonajan sunnuntai (Laetare) Elämän leipä
27.10.2024 23. sunnuntai helluntaista Antakaa toisillenne anteeksi
Molempina pyhäpäivinä kolehti kannetaan:
Espoon hiippakunnan ja sen seurakuntien kansainvälisten yhteyksien edistämiseen Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakuntien (Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunta; Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntinen hiippakunta) kanssa
Messuissa, joissa kolehdit kannetaan, voidaan käyttää seuraavaa esirukousta:
Herra, meidän Jumalamme, pyydämme siunaustasi Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakunnille, Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunnalle sekä Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntiselle hiippakunnalle ja näiden piispoille, työntekijöille, vastuunkantajille ja toiminnalle.
Herra, auta meitä työssämme Sinun valtakunnassasi. Rukoilemme hiippakuntamme ja kaikkien sen seurakuntien puolesta. Tuomme eteesi seurakuntien luottamushenkilöt ja vastuunkantajat. Rukoilemme hiippakuntavaltuuston ja tuomiokapitulin sekä piispamme puolesta.
Muista kaikkia seurakuntiemme ja seurakuntayhtymiemme työntekijöitä. Rukoilemme lähetystyön ja monikulttuurisen seurakuntaelämän puolesta. Tuomme eteesi kaikki ne, jotka opiskelevat kirkon työhön ja valmistautuvat työhön hiippakunnassamme.
Herra, kuule rukouksemme. Aamen.
Tuomiokapituli päättää vuosittain kahden hiippakunnallisen kolehtipyhän kohteista ja ajankohdista.
Vuoden 2025 kolehtipyhät ovat:
9.3.2025 (1. paastonajan sunnuntai Invocavit)
24.10.2025 (Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä)
Molempina pyhäpäivinä kolehti kannetaan:
Espoon hiippakunnan ja sen seurakuntien kansainvälisten yhteyksien edistämiseen Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakuntien (Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunta; Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntinen hiippakunta) kanssa
Messuissa, joissa kolehdit kannetaan, voidaan käyttää seuraavaa esirukousta:
Herra, meidän Jumalamme, pyydämme siunaustasi Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakunnille, Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunnalle sekä Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntiselle hiippakunnalle ja näiden piispoille, työntekijöille, vastuunkantajille ja toiminnalle.
Herra, auta meitä työssämme Sinun valtakunnassasi. Rukoilemme hiippakuntamme ja kaikkien sen seurakuntien puolesta. Tuomme eteesi seurakuntien luottamushenkilöt ja vastuunkantajat. Rukoilemme hiippakuntavaltuuston ja tuomiokapitulin sekä piispamme puolesta.
Muista kaikkia seurakuntiemme ja seurakuntayhtymiemme työntekijöitä. Rukoilemme lähetystyön ja monikulttuurisen seurakuntaelämän puolesta. Tuomme eteesi kaikki ne, jotka opiskelevat kirkon työhön ja valmistautuvat työhön hiippakunnassamme.
Herra, kuule rukouksemme. Aamen.
Hiippakuntavaltuusto
Hiippakuntavaltuusto on hiippakunnan ylin toimielin. Siihen valitaan nelivuotiskaudeksi neljätoista (14) maallikkojäsentä ja seitsemän (7) pappisjäsentä.
Hiippakuntavaltuusto järjestää yhdessä tuomiokapitulin kanssa joka toinen vuosi Hiippakuntafoorumin.
Hiippakuntavaltuuston pöytäkirja 30.5.2024
Hiippakuntavaltuuston pöytäkirja 27.2.2024
Hiippakuntavaltuuston pöytäkirja 31.5.2023
Hiippakuntavaltuuston pöytäkirja 28.2.2023
Hiippakuntavaltuuston pöytäkirja 30.5.2022
Hiippakuntavaltuuston pöytäkirja 28.2.2022
Hiippakuntavaltuuston pöytäkirja 3.6.2021
Hiippakuntavaltuuston pöytäkirja 17.2.2021
Hiippakuntavaltuuston pöytäkirja 3.6.2020
Hiippakuntavaltuustoon valitaan kirkollisvaaleilla nelivuotiskaudeksi neljätoista (14) maallikkojäsentä ja seitsemän (7) pappisjäsentä.
Seuraavat jäsenet on valittu vuosiksi 2024-2028:
Maallikkojäsenet:
- Aspila Pentti, MMT, Vihdin seurakunta
- Auvinen Miika, johtaja, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
- Heikkilä Antti, arkkitehti, toimitusjohtaja, Tuusulan seurakunta
- Kallio Hanna, johtamisen ja viestinnän konsultti, Lohjan seurakunta
- Kangas-Pusa Katri, rehtori, Hyvinkään seurakunta
- Lappalainen Esko, järjestöneuvos, Järvenpään seurakunta
- Majola Toni, sosionomi (AMK), digikehittäjä, Järvenpään seurakunta
- Palokangas Jukka, hallitusammattilainen, ekonomisti, Kirkkonummen suomalainen seurakunta
- Pitkä Juha, nuorisotyön työalavastaava, Keravan seurakunta
- Rantala Sirpa, opettaja, KM, Nurmijärven seurakunta
- Raunu Päivi, johtava sosiaalityöntekijä, Olarin seurakunta
- Ståhle Miia, VTM, erikoissosiaalityöntekijä, Lohjan seurakunta
- Tyvi Sini, TM, asiantuntija, Leppävaaran seurakunta
- Vuornos Veera, OTM, lakimies, Tapiolan seurakunta
Pappisjäsenet
- Hulmi Sini, TT, yliopistonlehtori
- Jokipaltio Elina, kehitysvammaistyön pappi
- Mäkinen Mimosa, kirkkoherra, lääninrovasti
- Poikkimäki Anna-Kaisa, kappalainen
- Pöykkö Kalervo, aluekeskusrekisterin johtaja
- Rotko Iida, seurakuntapastori
- Zitting Heidi, ammattikorkeakoulun lehtori
Kirkolliskokous
Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.
Kirkon edustajina kirkolliskokouksessa ovat
1) hiippakuntien piispat tai, jos piispanvirka on avoinna tai piispalla on este, tuomiokapitulin keskuudestaan määräämä jäsen;
2) kenttäpiispa;
3) yhdeksänkymmentäkuusi valittua edustajaa, joista kolmekymmentäkaksi pappia ja kuusikymmentäneljä maallikkoa;
4) saamelaiskäräjien valitsema saamelaisten edustaja; sekä
5) valtioneuvoston määräämä edustaja.
Kirkolliskokous kokoontuu Turussa toukokuussa ja marraskuussa noin viikon ajan. Kirkolliskokoukselle voivat tehdä esityksiä piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä aloitteita kirkolliskokousedustajat.
Kirkolliskokoukseen valitaan kirkollisvaaleilla nelivuotiskaudeksi seitsemän (7) maallikkoedustajaa ja kolme (3) pappisedustajaa.
Seuraavat edustajat on valittu vuosiksi 2024-2028:
Maallikkoedustajat
- Auvinen Miika, johtaja, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
- Eräpolku Merja, VTM, pääsihteeri, Lohjan seurakunta
- Lehto Carita, opettaja, Hyvinkään seurakunta
- Lumijärvi Johanna, TM, yliopisto-opettaja, Kirkkonummen suomalainen seurakunta
- Rantala Sirpa, opettaja, KM, Nurmijärven seurakunta
- Raunu Päivi, johtava sosiaalityöntekijä, Olarin seurakunta
- Tähtinen Tapio, hallintojohtaja, Keravan seurakunta
Pappisedustajat
- Mäkinen Mimosa, kirkkoherra, lääninrovasti
- Vähäsarja Juha, pastori, päätoimittaja
- Zitting Heidi, TT, ammattikorkeakoulun lehtori
Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit 2024
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit toimitetaan tiistaina 13. helmikuuta 2024.
Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.
Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle.
Espoon hiippakunnan kirkollisvaalisivut 2024
Valtakunnallinen vaalisivusto 2024
Tietoja vuoden 2020 vaaleista Espoon hiippakunnan osalta löydät täältä.
Vaalilautakunta
Tuomiokapituli on istunnossaan 21.9.2023 asettanut kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan, johon on nimetty:
Sari Anetjärvi, puheenjohtaja
Kira Järves, maallikkojäsen
Petri Kajander, maallikkojäsen
Antti Kujanpää, pappisjäsen
Salla-Maria Viitapohja, pappisjäsen
Tuomas Niskanen, pappisvarajäsen
Niko-Pekka Ovaskainen, pappisvarajäsen
Laura Pentti, pappisvarajäsen
Martti Suontausta, maallikkovarajäsen
Tarleena Takola-Eskola, maallikkovarajäsen
Vaalilautakunnan sihteerinä toimii Sampo Luukkonen.
Ohjeita seurakunnille
- Kirkon hallinto
- Kirkollinen lainsäädäntö
- Henkilöstösuunnittelu ja henkilövalinnat
- Työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
- Hallintoasian käsittely seurakunnassa
- Päätöksenteko ja roolit seurakunnassa
- Esteellisyys
- julkisuus ja salassapito
- Asiakirjojen julkisuus ja luovuttaminen
- Muutoksenhaku
- Sähköinen asiointi
- Naisten ja miesten edustus toimielimissä
- Tietosuoja-asetus
- Seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston malliohjesääntö
- Seurakunnan seurakuntaneuvoston malliohjesääntö
- Seurakunnan kirkkoneuvoston malliohjesääntö
Kunniamerkit ja arvonimet
Kirkolliset kunniamerkit ovat Pyhän Henrikin risti (PHR), Mikael Agricolan risti (MAR) ja Pro ecclesia -mitali. Lisäksi on anottavissa ritarikuntien kunniamerkkejä. Kaikki kunniamerkkiehdotukset lähetetään tuomiokapituliin, josta ne toimitetaan eteenpäin.
Kirkolliset kunniamerkit Evl.fi-plussassa.
Piispa myöntää vuosittain rovastin arvonimet ja tuomiokapituli director cantus/director musices -arvonimet.