Espoon hiippakunnan historia

Espoon hiippakunta perustettiin 1.1.2004.

Aiemmasta hiippakuntajaosta oli kulunut 45 vuotta: Helsingin hiippakunta erotettiin Tampereen hiippakunnasta vuonna 1959. Muuttoliikkeen myötä Helsingin hiippakunta oli kasvanut sekä väestömäärältään ja seurakuntien työntekijämäärältään lähes kaksi kertaa suuremmaksi kuin muut hiippakunnat.

Espoon hiippakunnan syntyminen kesti 25 vuotta. Ensimmäisen aloitteen teki piispa Aimo T. Nikolainen vuonna 1979. Seuraavan aloitteen tekivät kirkkoherrat Arto Laitinen ja Iivari Rämä vuonna 1989 Espoon rovastikuntakokouksessa. Aloitteet kuitenkin kaatuivat kirkkohallituksessa, sillä valtiolla ei ollut haluja kirkollisiin lisäkustannuksiin (tuomiokapitulit ja piispat olivat tuolloin valtion kustantamia).

Espoon kirkkoherrat uusivat aloitteen Espoon rovastikuntakokouksessa 1996. Asia eteni jälleen kirkkohallitukseen, mutta jäi kuitenkin vaille välittömiä toimenpiteitä.

Helsingin tuomiokapituli asetti vuonna 1998 työryhmän valmistelemaan ja vauhdittamaan hiippakuntajakoa. Työryhmän esitys sai vauhtia kirkkohallitukseen ja sen toimikunta esitti Helsingin hiippakunnan jakamista vuonna 2000. Ehdotuksessa hiippakunnan keskukseksi esitettiin Espoota.

Värikkäiden vaiheiden ja monien äänestysten jälkeen uusi hiippakunta perustettiin vuoden 2004 alusta. Uudeksi tuomiokirkoksi tuli Espoon 1400-luvulta peräisin oleva kirkko. Samalla Kanta-Espoon seurakunta muuttui Espoon tuomiokirkkoseurakunnaksi ja hiippakunnan ensimmäisenä tuomiorovastina aloitti Marjatta Laitinen.

Espoon hiippakunnan ensimmäinen piispa Mikko Heikka asettettiin virkaansa 6.1.2004. Tuomikapituli aloitti väliaikaisissa tiloissa Kotikyläntie 10:ssä, kunnes siirtyi nykyisiin toimitiloihinsa Espooseen, Kirkkokatu 10 tammikuussa 2006.